Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeen yhtenä tavoitteena on lisätä alun perin fyysisessä muodossa olevien kirjasto-, arkisto- ja museoaineistojen digitointia sekä näiden aineistojen saatavuutta. Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeessa vauhditetaan kulttuuriperintöaineistojen digitointia sekä edistetään toimia, joilla yhtenäistetään kirjasto-,arkisto- ja museoaineistojen metadataa ja kehitetään digitoinnin prosesseja. KDK:ssa käytettävät standardit, tiedostomuodot sekä pakolliset ja suositeltavat metatiedot määritellään KDK-standardisalkussa.
Kirjasto-, arkisto- ja museosektoreilla vuosina 2011 - 2013 käynnissä olevista yhteishankkeista digitoinnin kannalta keskeisiä ovat mm. museoaineistojen luetteloinnin kansallisen ohjeistuksen sekä arkistosektorin kuvailun kehittäminen.
KDK-hankkeen ensimmäisen vaiheen (2008–2011) digitointihankkeista suuri osa päättyy vuoden 2011 lopussa, jolloin digitoitujen kulttuuriperintöaineistojen kokonaismäärä on noin 19,5 miljoonaa objektia. Vuosina 2008 – 2011 digitoiduista aineistoista valtaosa on asiakirjoja, sanomalehtiä ja valokuvia.
Vuosina 2012 – 2015 tavoitteena on digitoida seitsemän miljoonaa kulttuuriperintöobjektia kaikista aineistotyypeistä. Digitoidut asiakirjat sekä sanoma- ja aikakauslehdet muodostavat digitoiduista aineistoista valtaosan. Elokuvien laajamittainen digitointi on alkamassa, joten siinä edetään lähivuosina selvästi. Opetus- ja kulttuuriministeriö edistää keskeisten aineistojen digitointia erillisrahoituksella ja tulosohjauksen keinoin.
KDK-asiakasliittymä kokoaa digitoidut aineistot yhdeksi kokonaisuudeksi. Tämä kokonaisuus palvelee sekä kansalaisten että tieteen, kulttuurin ja opetuksen tarpeita. Aineistojen säilymisen ohella digitointi hyödyttää yhteiskuntaa ennen muuta aineistojen käytön ja uudelleenkäytön kautta.
Lue lisää

